Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
- Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkea. Suomen sähkön kulutus oli edellisvuoden tasolla. Suomessa kulutetun sähkön päästöt alenivat.
- Yhtiö arvioi vuosien 2025–2028 bruttoinvestointien määrän olevan noin 1,7 miljardia euroa, josta on sidottu 629,8 miljoonaa euroa.
- Kantaverkkoon liitetyn uusiutuvan tuotantokapasiteetin määrä kasvoi 794 (585) MW. Uusien sähkön kulutus- ja sähkövarastohankkeiden kantaverkon liityntäkyselyiden määrä kasvoi merkittävästi.
- Tammi–kesäkuun liikevaihto oli merkittävästi edellisvuotta alhaisempi pääosin leudon talven myötä. Tasepalvelun osuus yhtiön liikevaihdosta laski 46 (57) prosenttiin matalamman säätösähkön hinnan ja lisääntyneen hintavaihtelun vuoksi. Fingridin toiminnan kustannukset ilman tasepalvelua ja siirto-oikeustuotteita kasvoivat.
- Kertyneillä pullonkaulatuotoilla katettiin kasvaneita kantaverkkotoiminnan kustannuksia. Asiakkaiden kantaverkkomaksuja nostettiin 8 % vuoden 2025 alussa.
- Tulos ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 134,5 (147,4) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
| Avainluvut | 1-6/25 | 1-6/24 | muutos % | 1-12/24 | |
| Liikevaihto | M€ | 572,1 | 746,7 | -23,4 | 1 269,3 |
| Liiketulos* | M€ | 140,0 | 150,9 | -7,3 | 238,9 |
| Tulos ennen veroja * | M€ | 134,5 | 147,4 | -8,8 | 227,4 |
| Kauden tulos | M€ | 107,5 | 92,6 | 16,1 | 149,2 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | M€ | 261,2 | 109,7 | 138,2 | 190,9 |
| Kertyneet pullonkaulatuotot | M€ | 168,4 | 139,2 | 21,0 | 327,5 |
| Investoinnit, brutto | M€ | 227,4 | 198,0 | 14,9 | 520,9 |
| Korollinen nettovelka | M€ | 1 047,6 | 700,1 | 49,6 | 1 021,7 |
| Käyttökate ** | M€ | 342,5 | 333,2 | 2,8 | 329,3 |
| Käyttövarmuus | % | 99,99999 | 99,9995 | 0,0 | 99,9995 |
| Sähkön kulutus Suomessa | TWh | 43,3 | 43,1 | 0,3 | 82,7 |
| Tapaturmataajuus (LTIF) ** | 4,0 | 6,9 | -42,0 | 4,8 | |
| Päästökerroin, Suomessa kulutettu sähkö | gCO2/kWh | 30 | 40 | -24,6 | 33 |
| Kantaverkkoon liitetty uusiutuva tuotanto | MW | 794 | 585 | 35,7 | 1 600 |
| * Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta | |||||
| ** Rullaava 12 kk | |||||
Toimitusjohtajan katsaus: Puhdas, edullinen ja vaihteleva sähköntuotanto houkuttaa datakeskus- ja akkuvarastoinvestointeja
”Energiamurros etenee Suomessa vauhdilla. Sähkökattiloiden investointibuumin jälkeen käynnissä on suuri kiinnostus datakeskuksiin ja sähkövarastoihin tehtäviin investointeihin. Fingridin saamista sähkönkulutuksen liityntäkyselyistä datakeskusten osuus on noussut noin puoleen ja sähkövarastojen liityntäkyselyjen määrä on kasvanut nopeasti runsaaseen 30 gigawattiin. Sähkövarastot tuovat vaihtelevassa sähköjärjestelmässä tarvittavia joustoja, mutta ne myös kilpailevat liityntäkapasiteetista muun kulutuksen ja ennen kaikkea teollisen kulutuksen kanssa. Teollisuus- ja energiapolitiikan tulevan kehityssuunnan viitoittaminen voi tarvita jatkossa linjauksia liitettävien kohteiden priorisoinnista.
Pääministeri Orpon hallituksen huhtikuisen puoliväliriihen kirjauksissa esiin tuotiin Fingridin investointikyvystä huolehtiminen. Tarkoituksena on tukea teollisten investointien saamista Suomeen. Fingrid on jatkanut investointitarpeiden tarkastelua syksyllä valmistuvan kantaverkon 10-vuotisen kehittämissuunnitelman ja sähköjärjestelmävision valmistelun avulla.
Tarkastelukaudella Fingrid on jatkanut määrätietoisesti investointiohjelmansa toteuttamista. Aurora Line -rajasiirtoyhteyden Suomen puolella oleva osuus valmistui juhannuksen alla ja muista keskeisistä hankkeista Järvilinja, Helsingin 400 kV -maakaapeli sekä Huittinen–Forssa-voimajohto etenivät aikataulussa. Positiivista oli myös Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteyden korjaustyön valmistuminen ennakoitua nopeammin ja yhteyden saaminen markkinoiden käyttöön juhannuksen alla. Kyseinen sähkön rajasiirtoyhteys vaurioitui joulupäivänä 2024.
Sähkömarkkinakehitys eteni vuoden ensimmäisellä puoliskolla vauhdilla reservimarkkinauudistusten käyttöönotolla. Yhä vaihtelevamman sähköjärjestelmän kustannustehokas tasapainottaminen vaatii laajoja ja hyvin toimivia sähkömarkkinoita, vahvoja rajasiirtoyhteyksiä sekä aktiivisia markkinatoimijoita. Näiden kolmen tekijän merkitystä korosti kesäkuussa koettu tilanne, kun Suomen sähköjärjestelmässä syntyi suuri ylijäämä. Tällöin reservimarkkinoiden säätötarjoukset loppuivat kesken ja alassäädön hinta saavutti hintakaton -10 000 euroa megawattitunnilta.
Sähköjärjestelmän vaihtelevuus on nykyinen normaali. Yhdessä kasvaneiden investointien kanssa vaihtelevan sähköjärjestelmän ylläpito on nostanut Fingridin toiminnan kustannuksia ja kustannusvaihteluun liittyviä riskejä. Fingrid nosti kantaverkkomaksujaan vuoden alusta kahdeksan prosenttia.”
Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat
- Sähköjärjestelmä toimi katsauskaudella luotettavasti. Siirtovarmuus kantaverkossa oli korkealla tasolla. Lauhan talven myötä sähkön riittävyys oli hyvä.
- Sähkönkulutus Suomessa oli tammi–kesäkuussa 43,3 (43,1) terawattituntia. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 34,7 (33,5) terawattituntia, mikä oli 80,3 (77,7) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
- Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla sähköverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa tuotantoa 794 MW (585 MW), josta 536 MW oli tuulivoimaa ja 258 MW oli aurinkovoimaa.
- Fingridin vastaanottama uusien hankkeiden kantaverkon liityntäkyselyiden määrä on noussut sähkön tuotannon osalta yli 400 GW, sähkön kulutuksen noin 70 GW ja sähkövarastojen noin 30 GW tasoille.
- Investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet. Kantaverkkoon on rakenteilla yhteensä noin 560 kilometriä voimajohtoa. Sähköasemahankkeita on toteutuksessa yhteensä 70.
- Suomen ja Ruotsin välinen Aurora Line valmistuu aikataulussa vuoden 2025 aikana. Aurora Line on Fingridin ja Svenska Kraftnätin merkittävä yhteishanke, jonka käyttöönotto lisää maiden välistä sähkön siirtokapasiteettia noin 35 %:lla.
- Suomen ja Viron välinen EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteys palautettiin kaupalliseen käyttöön 20.6.2025. Yhteys oli poissa käytöstä 25.12.2024 alkaen vaurioitumisen vuoksi.
- Olkiluoto 3:n yli 1 300 MW:n tuotantotehon mahdollistavan järjestelmäsuojan kohteet valittiin kaudelle, joka alkoi 1.7.2025 ja päättyy 31.12.2026. Fingrid veloittaa TVO:lta järjestelmäsuojakohteista maksetut korvaukset.
- Fingrid nosti kantaverkkopalvelun maksuja 8 % vuoden 2025 alusta. Korotuksen taustalla ovat kasvaneet investoinnit kantaverkkoon ja sähköjärjestelmän hallinnan kustannusten kasvu.
- Tasevastaavilta perittävä tuotannon ja kulutuksen volyymimaksu laski 1.6.2025 alkaen 1,66 euroon megawattitunnilta (aiemmin 1,73 euroa megawattitunnilta). Maksua alennettiin ennustettua alhaisempien reservikustannusten takia. Voimakkaat vaihtelut säätösähkön hinnassa ja säätökapasiteetin saatavuudessa lisäävät tasepalveluun liittyvää riskisyyttä ja kustannusepävarmuutta.
- Fingrid liittyi eurooppalaiselle aFRR-reservin PICASSO-kauppapaikalle suunnitellusti 26.3.2025. aFRR-energian kaupankäynti Suomen ja Viron välillä alkoi toukokuussa 2025. Uusi pohjoismainen mFRR-energiamarkkinapaikka otettiin käyttöön maaliskuussa. Pohjoismaissa päivänsisäinen kaupankäynti ja tasepoikkeaman hinnoittelu siirtyivät 15 minuuttiin maaliskuussa 2025. mFRR-markkinalla on ollut suurta hinnanvaihtelua sekä useasti korkeita säätösähköhintoja.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston tasepalveluehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koskee pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Energiavirasto antoi marraskuussa 2023 päätöksen tasevastaavien ehdoista, jotka sisältävät vakuusvaateiden määräytymisperiaatteet. Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin vakuusehtoihin ja eriyttää Suomen vakuusmallin muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta. Merkittävimmät muutokset koskevat vaadittavien vakuuksien merkittävää alentamista, tarpeita vastaavan lisävakuuden asettamisen poistamista ja mahdollisen vakuuskaton asettamista. Tasevastaavakohtainen vakuuksien aleneminen lisää vastapuoliriskien yhteisvastuullisuutta tasevastaavien kesken.
Fingrid on 29.1.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista menetelmistä kuudennelle, 1.1.2024–31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028–31.12.2031, valvontajaksolle. Fingridin arvion mukaan päätös valvontamenetelmistä on merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Fingrid katsoo, että valvontamallia koskevan päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja esitettyyn päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita. Päätöksen myötä Fingridin investointikyky heikkenee. Fingridin tavoitteena on ratkaisu, joka mahdollistaisi kantaverkon kehittämisen myös jatkossa niin, että vihreän siirtymän satojen miljardien investoinnit Suomeen voivat toteutua suunnitellusti.
Fingrid on 15.2.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta OL3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) jätti 25.5.2022 Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Päätöksessään 11.1.2024 Energiavirasto toteaa Fingridin hoitaneen järjestelmävastaavan kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuutensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Energiavirasto katsoo myös, että Fingridin liittymisehdoissa määritelty 1 300 MW:n tehoraja on perusteltu eikä Fingrid ole rajoittanut Olkiluoto 3:n verkkoon pääsyä. Päätöksessään Energiavirasto katsoo kuitenkin, että Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja kuuluu lainsäädännön tarkoittamana siirtoverkonhaltijan erityisenä suojausjärjestelmänä Fingridin vastuulle sekä Fingridin rikkoneen komission asetuksen (EU) 2017/1485 sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista artiklan 9 sekä lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (2013/590) 10 §:n 1 momentin mukaista velvollisuuttaan saattaa soveltamansa maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa OL3 -järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Järjestelmäsuojan maksujärjestelyt eivät suoraan vaikuta järjestelmäsuojan ulottuvuutta koskevaan oikeusprosessiin, jonka käsittely jatkuu markkinaoikeudessa.
Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid on valittanut Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 24.7.2025 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 17 800,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 500,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 093 900,00 euroa osinkoa maksetaan 29.7.2025.
Sähköjärjestelmän nopea muutos ja sähköntuotannon sääriippuvuuden kasvu vaikeuttavat sähkön siirtotilanteiden ennustamista ja lisäävät vaihteluita valtakunnan tehotasapainon hallinnassa. Joustavan voimantuotannon ja sähköjärjestelmän joustojen saatavuus tulevat vaikuttamaan tehotasapainon hallintaan ja kantaverkon käyttövarmuuden varmistamiseen. Hinnan vaihtelut sähkömarkkinoilla ja sähkötehon niukkuustilanteet lisäävät epävarmuutta yhtiön kustannuksissa. Asiakastarpeeseen toteutettava laaja kantaverkon investointitarve yhdessä sähkön siirtotarpeiden kasvun ja sähköjärjestelmän muutoksen kanssa lisäävät yhtiön toiminnan kustannuksia. Sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan. Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen kohdistamista yhtiön liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin jatketaan, mikä hillitsee kantaverkkoasiakkaiden maksujen korotuspainetta. Pullonkaulatuotoilla katetaan myös rajasiirtokapasiteettiin liittyviä investointeja. Energiavirasto päättää vuosittain kertyneiden pullonkaulatuottojen käytöstä. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 4.3.2025 annetusta.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka, Fingrid Oyj, puh. 050 573 9053
Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, puh 040 563 3756
Liitteet
